Matkustin Leville mielessäni muutamia kirjoittamiseen liittyviä urakoita. Kiireinen alkusyksy oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä: tiesin jo menomatkalla haluavani tauon kirjoittamiseen. Pitkällä autoreissulla tapoin aikaa kuulokkeet korvilla. Mielessäni oli jo pitkään ollut kaksi kirjaa, jotka halusin kuulla. En ollut aikaisemmin kuunnellut kuin oman kirjani äänikirjana. Ensimmäinen valintani osui elämäkerralliseen teokseen, joka sai minut raadollisuudellaan ja rehellisyydellään vaipumaan syviin, hiljaisiin mietteisiin. Ihmisyys - mitä se lopulta on?

 

Ihmisillä on taipumus luulla toisistaan totuuksia. Tämän kirjan kuunneltuani päätin taas kerran, että yritän ihmissuhteissani olla uskomatta mitään, mitä en ole asianomaiselta itseltään kuullut. Huomaan syyllistyväni siihen, että toisen varallisuus, kuuluisuus tai julkisuudessa annettu kuva määrittävät mielikuvaani kyseisestä ihmisestä. Sama toistuu lähipiirini kanssa: en voi koskaan tietää täysin, mitä toisen elämässä tai pään sisällä tapahtuu. Ihmisen ainutlaatuinen etuoikeus on antaa itsestään juuri se, minkä itse haluaa.

 

Kunkin ihmisen kokemat tunteet ja elämäntapahtumat muovaavat tämän tarinasta niin monisäikeisen hämähäkin verkon, että harva kudelma säilyy eheänä. Uskon, että lähtökohtaisesti meillä kaikilla on halu selvitä matkasta unelmiimme uskoen ja parasta toivoen. Elämä on kuitenkin monimutkainen rasti. Tällä elämänkokemuksella uskallan väittää, että elämän ei ole tarkoituskaan olla helppoa... Ihmisyyden nimissä, mitä vaan voi tapahtua. Meidän kaikkien lähipiirissä joku sairastuu, velkaantuu, alkoholisoituu, kokee avioeron tai menettää lapsen tai muun rakkaan. Lähimmäisten tehtävänä on silloin kulkea vierellä, kuunnella ja olla tuomitsematta. Jossain kulkee kuitenkin se raja, jonka ylitettyään ihmisen on kestettävä karu totuus itsestään ja tilastaan. Tämän rajan ylittäminen voi olla ihmisen tärkein tapahtuma hänen elämässään. Sen seuraukset tulee kohdata yksin.

 

Omalta kohdaltani voin todeta, että kenenkään sanominen ei olisi minua pelastanut vammauduttuani, ellen itse olisi päättänyt taistella. Näitä tunnelmia kävin läpi äänikirjaa kuunnellessani. Samaistuin siihen haavoittuvaisuuden hetkeen, kun kulissit romahtivat lopullisesti. Jäljellä oli vain alaston totuus.

 

Kiitos Samuli Edelmann - Samuli Pimeydestä valoon (2021).

 

Kuva: Julia Nuutinen