Ihminen tarvitsee unelmia. Unelmat siivittävät ajatuksemme tylsyyden iskiessä aivan eri sfääreihin ja elämme hetken irti arjen todellisuudesta.

Itse kehitän puolitosissani unelman ja kuinkas ollakaan – melkein poikkeuksetta alan kulkea kohti unelmaani. Lottovoitto ei ole koskaan ollut unelmani – eihän sen voittaminen edellytä mitään omaa ponnistelua. Rahatukko tietysti helpottaa elämän arjen rahahuolia, mutta onnellisuutta ei rahalla osteta. Liikaa esimerkkejä kuulee siitä, miten yllätysraha suisti ihmisen kontrolloimattomaan kaaokseen.

Täytyy sanoa, että pitkään aikaan, suomalaisten hiihtomenestys Sotshin olympialaisissa sai jotain syvää liikahtamaan urheiluhullussa sydämessäni. Liian pitkään Lahden doping-sotkun jälkilöylyt ovat vieneet rehellisen ilon hiihtojen seuraamisesta. Nyt pöytä jotenkin siivottiin ja kansallisylpeys nosti reilusti taas päätään – vähän yllättäin.

Nuorten urheilijoiden esiinmarssi, samalla kun osa konkareista astui pois parrasvaloista – löi ainakin minut ällikällä. Kaikki huipentui minulla sydäntä sykähdyttäviin hetkiin Suomen miesten jääkiekkojoukkueen taistelemaan aivan upeaan olympiapronssiin. Leijonille sateli Jobin postia runsain mitoin ennen peliurakan alkua, mutta asiaansa sitoutunut Leijonalauma eteni askel askeleelta kohti unelmaansa: olympiamitalia! Jotenkin jäi sellainen maaginen olo, että Suomi pelasi henkeen ja vereen kapteenilleen Teemu Selänteelle, joka aivan fantastisella esimerkillään siirsi valtikan Granlundin aikalaisille…

Eräs unelma täyttyi, vaikka kulta jäi jossitellen Tuukka Raskin sairastelun kainaloon. Nuorella sukupolvella muhii jo uusia unelmia niin hiihdossa, jääkiekossa kuin lumilautailunkin eri variaatioissa. Arvostan näitä hengen jättiläisiä!


Kaiken tämän seassa, 19.2.2014 ( mitalisade hiihdossa ja lätkävoittoVenäjästä) skannasin lähes hurmiossa kustannussopimuksen allekirjoitettuna kustantajalleni! Myllylahti on kustantajien parasta AAA -luokkaa ja siivittää minut finaaliin monen vuoden unelmassani – kirjani ilmestyy syksyllä 2014, SIIS PIAN!

Itkin ilosta yöllä, kun muistin, mitä nimeni alla luki: Kirjailija… Harva tietää, mutta lukion äidinkielen opettajani, nyt jo edesmennyt kirjailija ja Finlandia-ehdokas Teuvo Saavalainen sanoi minulle jännä katse silmissään: ”Sinussa on aineksia kirjailijaksi”. Otin sen silloin kevyesti, mutta rehellinen ollakseni, vuodesta 1981 olen salaa haaveillut, että joskus vielä kirjoitan kirjan.

Nyt, kun unelmastani tulee totta, tunnen syvää kiitollisuutta kaikkia teitä kohtaan, jotka olette matkan varrella uskoneet unelmaani <3 !

Miksi se kaikki piti tehdä taas rankimman kautta? Otsahiirellä naputtamani¨261 000 merkkiä on vain murto-osa siitä, paljonko kirjaa olen todellisuudessa niska jäykkänä takonut  :)

Mutta: olen voittanut itseni, toteuttanut taas yhden unelmani. Sydän sykkyrällä saatan kirjalapseni maailman syliin. Sydämessäni elää jo uusi unelma… Olo on lähes rakastunut!

Iloni teille lämpimän halauksen kera välittäen, Marjapommi :)MARJAN%20KUVA-normal.jpg