Kun on kerran rakastanut koko sielustaan, on peli menetetty.. Korvaavia tuotteita ei ole, eikä sydäntään voi harhauttaa. Itseään voi tietty yrittää lietsoa unohdukseen, välinpitämättömyyteen, tekosyihin, MUTTA... Minun sydämeni  ei ainakaan ole harhautettavissa :). Blondin sydän kyllä tunnistaa vastinkappaleensa sykkeen vaikka valtameren takaa - tai kuten Johanna Kurkela koskettavasti laulaa : "Ehkä ensi elämässä".

Sain rakkaaltani ikuisen rakkauden elementit :sydämen ja ankkurin, jota vanhemmiltani saatu risti täydensi : usko, toivo ja rakkaus.

Eräässä tienhaarassa kultaketju katkesi ja kultainen ankkuri katosi... järkytyin ja pidin sitä enteenä . Murhemielin tästä symboliikasta päättelin, että nyt on vaan löysättävä unelmastaan - luovutettava..

Hain sielunrauhaa Buddhan maasta - lensin marraskuuksi Thaimaaseen. Mutta - enkeleilleni iskin mielessäni silmää ja pyysin heitä näyttämään minulle taas polun , jota kulkea...

Se polku tuli harvinaisen selväksi : kolmen ja puolen viikon reissulta palattuani riisuiduin eräänä iltana. Vasemmalla puolella rintakehääni pisti jokin - lähelle sydäntäni tatuoidun enkelini vieressä - rintaliivissä ! :) Kultainen ankkuri oli sinnitellyt kuukauden rintaliiveissäni valtamerten eroista huolimatta - pesuista piittaamatta <3 !

Rakkaus ON, elää ja lyhty näyttää valollaan tietä iloon :)

TUHLATKAA IHMISET RAKKAUTTA !

Marja with love :D

11%20%E2%80%93%20Kopio-normal.jpg