Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

 

Usko, toivo , rakkaus

- mutta suurin niistä on RAKKAUS…

Kun on eksynyt ja hämmentynyt,

kun ei tiedä minne on menossa,

UTR antaa elintärkeän liekin

- eikä enää pelota…

Rakkaudella Marja

(päivänä, jolloin olin eksyksissä)