Niin paljon kuin rakastankin matkustella maailmalla, tulen aina olemaan supisuomalainen. Haluan myös maksaa veroni Suomeen ja asua täällä. Sääolot vaihtelevat, mutta nautin eri vuodenajoista - aina omaa kekseliäisyyttä käyttäen. Turvasin jo kevättalvella oman aurinkokiintiöni varaten syksylle matkan.

En ymmärrä kaikkea tässä suomalaisuudessa, kuten esim. jatkuvaa säiden manaamista, mutta arvostan pilviin muutamia asioita Suomessa ja suomalaisuudessa:

- Puhtaus: vieraillessani kauan sitten Kairossa, kaikkien upeiden pyramidien uumenissa kaipasin Suomen puhdasta ilmaa, jota hengittää. Ilma oli jo tuolloin Kairossa (-88) varsin saastunutta ja vanhojen autonrämien katku kärvensi nenää. Niinikään kaipasin Suomen kirkkaita puroja ja järviä, sekä puhdasta hanavettä. Muistan, kun seisoin lähmäisenä Niilin rannalla kuunnellen tarinoita törkyisen veden pohjamutiin kätkeytyvistä Billhartzia verimadoista, jotka tarrautuvat iilimadon tavoin ihmisen elimistöön, tuhoten pahimmillaan jopa aivot.. Puristin vesipulloa kädessäni ja haaveilin hotellin suihkusta, joka sekin tuntui puhdistavan vain pahimmat pölyt saasteiden jäljiltä.. + 35 Celsiusta oli lämpömittarissa ja kadulla myytiin kojussa roikkuvia lihoja. En sillä kertaa ostanut, joten mikäpä minä olen sitä kauppaketjua arvostelemaan!

- Rehellisyys: tuskin pääsimme hotellista ulos ensimmäistä kertaa, kun kylkeemme iskeytyi heti "ystävällinen paikallinen" joka johdatti meitä paikasta toiseen ja parin päivän päästä jostain kuulimme, että ns. "sisäänheittäjät" saavat aina provikat kaikesta, mitä ostimme.. Ravintolassa laskin reppuni ehkä viideksi minuutiksi lattialle ja se varastettiin saman tien! Ihastuin papyrukseen ja ostin ison faarao Tutankhamonin papyruksesta tehdyn kuolinnaamion, jonka Suomessa kehystytin. Lentokoneessa tulomatkalla joku puhui takanamme: "Ajatella, että papyrustakin väärennetään banaaninlehdistä..." Kaksi viikkoa opettivat paljon rehellisyydestä: epäilin lähes kaikkea ja vainoharhaisuus stressasi muuten niin eksoottista lomakohdetta. Helpotus oli käsin kosketeltavaa, kun lentokoneessa kuulutettiin suomeksi! Tiesin, että kuulutus piti paikkansa.

- Terveydenhuolto: kaiken kokemani terveydenhuoltosähläyksen jälkeenkin voin puhtain sydämin sanoa, että arvostan näitä Suomen puoli-ilmaisia terveydenhoitopalveluita ja sosiaalihuoltoa. Neuvolajärjestelmä on vertaansa vailla eikä rampoja tai lapsia ajeta kaduille kerjäämään. Ainahan kaikessa on petrattavaa, mutta uskon Suomen monin tavoin tuettuun systeemiin ja maksan ilolla rankahkon verotukseni vastineeksi saamistani palveluista. Kun joku vielä keksisi yrittäjyydelle paremmat elossaolomahdollisuudet, olisin onnellinen. Jo toiminimestä rangaistaan niin kovalla kädellä, että huimaa! Ainakin tiedän varmasti, että osallistun täysimääräisesti isänmaani rakentamiseen!

Sitten se käsittämätön "kääntöpuoli" suomalaisuudessa:

- Kateus: miksi me kansakuntana emme osaa tukea ja kannustaa, vaan heti, kun joku uusi tulokas pääsee parrasvaloihin, mediaryöpytys alkaa? Itse suhtaudun asiaan jo välinpitämättömästi, jättäen somekiihkoilijat omaan arvoonsa. Kaikilla saa olla se kuuluisa oma mielipiteensä , mutta voisiko mielipidettäänkin käyttää rakentavasti, ei repien?

Avustajani tuossa yritää hehkuttaa alkavaa aurinkolomaansa, mutta en nyt ehdi kuunnella, kun kirjoitan suomalaisuuden perisynnistä...

Iloa SUOMEN vähälumiseen kesään <3

Marja matkaaja20370220_10211572591328185_1827358466_n.