Onnen kyyneleet



Näit taakkani raskaan, tulit kuormaani jakamaan
Näit haparoinnin, tulit rinnalle kulkemaan.
Annoit lohdun elämään, lohdun huomiseen,
vuolaana nyt virtaa onnen kyyneleet.

Tulit ja kosketit, annoit iloa ja voimaa,
näytit auringonpaisteen takaa tummien pilvien.
Annoit uskon elämään, uskon huomiseen,
vuolaana nyt virtaa onnen kyyneleet.

Ohjasit kivikoista polulle oikealle,
näytit suunnan minne mun kulkea kannattaa.
Annoit voiman elämään, voiman huomiseen,
vuolaana nyt virtaa onnen kyyneleet…

Isälle…

Miksi sanoisin tämän vasta vuosien päästä itku silmässä – kun voin nyt sanoa saman -hymy huulillani : ISÄ, olet NIIN RAKASJ.

Olet sitä aina ollutkin, mutta pitikö ensin menettää puhekyky, että tulee sanottua? Koomista… J. Olet paljon muutakin – peruskallio, joka on ja pysyy, vaikka monet mankelit olet läpikäynyt…

Varhaisilta vuosilta tulee mieleeni, kun kiukuttelin papiljotit blondipäässäni sylissäsi keinutuolissa : luulin, että pääsen Vehkakosken lavalle naapurin nuorten naisten kanssa tansseihin… Turvallinen syli kohdata elämän kolhuja…

Olet aina ollut tosimiehen esikuva – se pätee edelleenkin J. IKINÄ, IKINÄ et ole marissut olemattomista – tai yleensä mistään…Ja ehkä juuri siksi Sinusta pitävät kaikki. Olet ollut AINA sankarini : sydän ylpeydestä pamppaillen pidin peukkuja, kun vedit upealla tenorillasi Laatokan solistiosuuden Virtain mieskuoron juhlakonsertissa. Tumma komeutesi on vuosien saatossa muuttunut charmantiksi hopeanhohdoksi – molempi parempi J.

Rankka työ vei leijonan osan kesistäsi, mutta uimaan joskus pulahdit ja minä olin sydän syrjälläni, kun sukelsit laiturilta ja seurasin kuplista, kun vihdoin sadan metrin päästä pääsi nousi pintaan … Ja sitten hymyilytti, kuinka huippu olet! Nyt olet sankarini , kun kärräät minulle talven polttopuut ja hirvenlihat sun muut –vaikka toivoin niin, että osat olisivat toisinpäin… Perinaiselliseen tapaan olen Sinusta aina rakkaudella huolissani – ja Jousimiehen kärsivällisyydelläsi kestät senkinJ.

Ihailen herrasmiehen käytöstapojasi ja ketään loukkaamatonta, hersyvää huumoriasi! Kun tämän kaiken yhdistää vuosien tuomaan sydämesi viisauteen – vierähtää se kyynel poskelle sittenkin – siitä riemun tunteesta – että juuri SINÄ olet rakas isäni J.

VOIKO ENEMPÄÄ KIITTÄÄ – VOIKO ENEMPÄÄ RAKASTAA ?

Mutta : lupaathan hakea nöf nöf – piikin…J ? varmistan vielä – ehkä muistutankin… lämmöllä - tyttäresi , kuopuksesi Marja.