Muurahaisen pissaa


”Koska olet ollut aidosti onnellinen”? kysyin ystävältäni, joka purskahti itkuun. ”Lapsena ehkä..” tuli vastaus. Onnellisuuteen ei ole mitään mittaria. Se on meidän jokaisen subjektiivinen tunne sydämessä.

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään omia onnellisuushetkiä. Kukaan meistä ei ole joka hetki onnellinen. Elämä ei myöskään ole mikään onnellisuuden kilpakenttä. Suru, ikävä, harmaus, suuttumus, epävarmuus ja myös katkeruus vierailevat meidän kaikkien elämässä. Antaako esimerkiksi katkeruuden jäädä elämään on ihmisen oma valinta. Elämäntilanteet vaihtelevat, mutta tärkeintä on itse pysyä kartalla omassa elämässään. Ehtoopuolella moni katuu sitä ankaruutta millä on itseään navigoinut läpi elämän aallokoiden.

Kysyttäessä onnellisuudesta ihmiset luettelevat totutusti: perhe, terveys, työ, parisuhde, Suomi kotimaana ja niin edelleen. Näinhän meidän odotetaan vastaavan. YK hämmensi vielä soppaa julkistamalla, että Suomi on maailman onnellisin maa. Tottahan se on, että Suomessa on helppo olla onnellinen. Kansainvälisesti ajatellen puitteet onnellisuudelle ovat todellakin kohdallaan: emme ole sodassa, emme kärsi kansallisesta nälänhädästä, täällä on turvallista, monet etuudet ovat maailmalle verrattuina luksusta.

Näistä huippuhyvistä asetelmista kannattaa silti palata oman arkionnellisuuden äärelle, ihan vaan oman mielenterveytensä takia. En jaksa uskoa, että suotuisa bruttokansantuote, alhainen korruptio liike-elämässä tai korkea elinajanodote sinänsä aiheuttavat yksilötasolla onnellisuushetkiä arjen elämässä.

Sinä riität omana itsenäsi. Onnellisuustutkijan ohjeet ovat yksinkertaiset: älä kilpaile onnellisuudesta. Lähtökohta olet aina sinä itse. Kun elämä on keskimäärin ok, riidat pysyvät pienehköinä ja asiat useimmiten sujuvat, olet hyvässä alussa oman onnellisuuden äärelle. Yritä työstää asiat ilman negaatiota, sillä samoin kuin positiivisuus myös negatiivisuus tarttuu.

Elämän kipukohtiin tulisi uskaltaa hakea apua. Apu voi tulla yllättävältäkin suunnalta, mutta oma ego on yleensä se rankin vastus. Avoimuus ja itsensä hyväksyminen, oman elämänsä suhteuttaminen tälle maapallolle auttaa näkemään paljon onnellisia tarttumapintoja omasta arjesta.

Lapsena on helppo olla avoin ja tuntea onnenhetkiä. Itselle tuli jostain syystä mieleen luonnon ihmeet: kotimetsässä oli valtava muurahaispesä. Vanhempani olivat varoittaneet, että sitä ei saa hajottaa. Isojenveljien mukana pääsin tutkimaan muurahaisia. Minua valaistiin myös varjellulla tiedolla, että kekoon voi laittaa puutikun, johon muurahaiset pissaavat. Mikä onnentunne minut valtasikaan, kun sain maistaa tikusta murkun pissaa! Onni on niin lähellä. Uskalla antaa sille mahdollisuus.

KesäMarja <3a_formica_rufa_sideviewmirror.jpg