Olen ymmärtänyt vuosien varrella että elämässäni tapahtuu asioita - aika täydellisesti ajallaan.. Nämä asiat ja niiden merkitykset oivallan näin jälkeenpäin.

Minua on kutsuttu suvussani hätähousuksi.. Puolustaudun hanakasti , sillä hätähousuilu on mielestäni selkeä sukuvika.

Olen siis kärsimätön odottaja, kun jotain mielenkiintoista on odotettavissa. Okei, ei sen tarvitse olla kuin tieto, että odotan jotain :) Minua ei kiinnosta hokemat: "Hyvää ei odota koskaan liian kauan". En yksinkertaisesti ole  samaa mieltä.

Minua on kuitenkin elämä yrittänyt kouluttaa: molemmat tyttöni syntyivät kaksi viikkoa yli odotetun ajan. Sairastuttuani olen joutunut yhä uudestaan ja uudestaan odottamaan, toivomaan ja usein pettymäänkin. Kyllä koulutus on jotain rentoutta tuonut tullessaan, mutta sitten on niitä asioita joita oikeustajuni ja intuitioni varassa odotan vaikka maailman tappiin asti!

Kirjan kirjoitusasiassa haastoin itseni: itsestään on ollut melko mutkatonta kirjoittaa kaksi edellistä kirjaani. Halusin testata hyväksytäänkö minut uuden käsikirjoitukseni kanssa jos se edustaakin vallan jotain muuta kuin tähän mennessä olen julkaissut? Tiesin leikkiväni tulella kun kirjoitin fiktiivisen käsikirjoitukseni.

Kirjoitin kirjani pääosin Lapissa, teknisten asioiden temppuillessa, voimiani ja mielikuvitustani säästelemättä. Uuvutin itseni käsikirjoituksen kanssa, mutta rakastuin lopputulokseen.

Lähetin käsikirjoituksen valitsemilleni kustantajille. Kiinnostusta oli, mutta kirjani ei löytänyt kotia. Olin pettynyt, otin vastaan liian paljon luentopyyntöjä ja väsytin itseni taas äärimmilleen. Kustantajan löytymättömyys kalvoi. Syvällä sisimmässäni kuitenkin odotin, toivoin ja päätin uskaltaa luottaa intuitiooni.

Kaivoin aurinkosuojan esille, huilasin kolme päivää ja totesin avustajalleni: "Minulla alkaa olla tylsää...". Seuraavana päivänä kustannusehdotus napsahti sähköpostiini! Odotukseni (5 kk) siis palkittiin :) Repesin kiitollisuudesta: kolmas kirjani ilmestyy näillä näkymin lokakuussa <3

Ja arvatkaa mikä kiihkeä asioiden järjestely & ODOTUS nyt alkoi!!

Jotenkin kolahti kyllä rakastamani laulun sanat:"Kun aika on..."

Odotetaan ja uskotaan unelmiin :) Oikolukija-Marja62102374_459794168110516_786577962101322