Tiedostan että elämä on muuttunut ja tulee muuttumaan edelleenkin. On asioita, joille en ole muutoksen pyörteissä lämmennyt, mutta joihin sopeutan itseni. En ole niin naivi että odotan maailman muuttuvan vain omien halujeni suuntaan. Paljon on myös asioita joita tervehdin ilolla.

Kaiken muutoksen keskellä olen kuitenkin päättänyt että sieluani en myy! Pysyn sisimmältäni ja arvoiltani samana Marjana joka olen aina ollut. Tässä joitakin mietteitäni tulevaan vuoteen:

- pyrin kohti haaveitani, mutta jos ne eivät jostain syystä toteudu, en siitä lannistu --> jotain muuta tulee kyllä tilalle, kunhan aika on oikea. Yksi haaveistani on saada Caroline Kamppilan englanniksi kääntämä esikoiskirjani maailmalle. Olen kuitenkin perfektionistihaaveilija. Pelkkä kirjan julkaisu ei minua enää tyydytä.. Kirjani sanoma on tehty pelastamaan ihmishenkiä, eikä sen sanoma vanhene. Suomen terveydenhoito on maailmalla tunnustettu laadustaan, joten jos täällä tapahtuu minunkaltaistani, osaan vaan kuvitella että vastaava tieto on tervetullutta niin Euroopassa kuin rapakon takanakin.

-  luotan itseeni. Kyllä, ujo maalaistyttö on oppinut läksynsä! Olen kestänyt vammautumiseni, lapsieni menettämisen pelon, yksin jäämisen, taloudellisen katastrofin, sosiaalisen elämän täydellisen muutoksen, ihmisten ennakkoluulot, etuuksistani taistelun.. Selviän siis tulevastakin ihan sillä samalla tunneälyllä mitä olen tähänkin asti käyttänyt.Tykkään uusista haasteista ja uuden kohtaamisesta: paikallaan polkijaa minusta tuskin koskaan tulee..

- Haluan tehdä oman osuuteni tämän maailman inhimillistämisen suuntaan. Maailma huutaa välittämisen ja rakkauden perään. Sitä henkeä tulen edistämään edelleen. Miten sen teen, jää nähtäväksi! Nuoret ihmiset tulevat olemaan hyväntekeväisyyskohteeni, sillä olen jo vuosia sitten päättänyt tehdä "tempaukseni" kerran vuodessa!

- Onhan se vinhaa, kun pikkutyttönä pyydystin heinäsirkkoja heinäpellolla purkkiin - ihan silkasta mielenkiinnosta. Nyt niitä pitäisi tulevaisuudessa mieltää ruokapöytään.. "Ei oikein lähe" on ensimmäinen mielikuva. Kukin syököön mitä haluaa, mutta minkään sortin ravintosyyllistämistä en tule sietämään. Toivottavasti ihmisestä ei tule niin aivoton tulevaisuudessa, että kivikauden ihminenkin meidät päihittää kekseliäisyydellään - mitä tulee ravinnon saantiin!

Nyt lähden haaveilemaan ansaitulle lounaalle :)

Halaus <3 Marjaltaimages.jpg