Luonnollista…

 

Minusta on kovaa kyytiä tulossa oman ruokani superkyttä! Olen jo vuosia ollut hyvin tarkka siitä, että painoni ei saa nousta – siitä yksinkertaisesta syystä, että haluan, että siirtoni eivät rasita kenenkään selkää, ym. Totuuden nimessä lihasteni kunto, etenkin jaloissa on tällä hetkellä niin hyvä, että oikein siirrettynä en  taatusti aiheuta kenellekään lihaksistaan huolta pitäville mitään vaivoja. Minuahan EI nostella, vaan ponnistan omalla jalkavoimallani ja myös seison avustettuna – jos asento on oikea.

Kun kotiuduin vuoden 2006 helmikuussa – olin pieni sensaatio – ja kaupungin terveydenhoito ja sosiaalitoimi olivat hälytystilassa. Kaikkien oletusarvo oli selkeästi : ” Mitähän tästäkin tulee…”.

 

Olin kuitenkin niin varma itsestäni ja täynnä taistelutahtoa, että päätin heti ottaa ohjat elämästäni omiin käsiini. Erään vanhemman hoitajan sanat kaikuivat mielessäni : ” Muista sitten tyttö, että jos haluat välttää laitosta – varaa ei ole itseään lihottaa”! Minähän muistin !!

 

Kun kotiuduin., minulla ei ollut ”virallista” lupaa niellä. Siksi mahassani oli aluksi Mickey-nappi , josta oksettavaa ravintoliuosta pistettiin sisuksiini. Lupaa kysymättä, kehoani kuunnellen, aloin SYÖDÄ OIKEAA RUOKAA – askel askeleelta :) … Tietenkin ruoka soseutettiin , mutta yli vuoden ravintoliuosten jälkeen se oli juhlaa! Saada makuja suuhunsa – MIELETÖNTÄ ! Nesteet ja lääkkeet menivät tässä vaiheessa vielä vatsanapista.

Enhän se minä olisikaan, jos vatsanappi ei olisi alkanut ärsyttämään… Niinpä sitten kuukauden lomareissulla Espanjan kuumuudessa PÄÄTIN aloittaa juomisen :). Valkkarilla, mehulla ja hedelmäsmoothiella harjoittelin ja päätös syntyi pikaisesti : tahdon vatsanapista eroon ja vähän helvetin äkkiä!!

Onnekseni pääsin Käpylän kuntoutusjaksolle ja ilmoitin ylilääkärille, että haluan napin pois – HETI! Niinpä se poistettiin vielä samana päivänä <3.

Ruoan funktio elämässäni on täysin muuttunut. Ennen se oli paitsi ravinnon tyydytystä, myös sosiaalinen tapahtuma. Nyt mietin vain ravinnon tarkoituksenmukaisuutta ja ruokailen rauhassa itsekseni. Kukapa aikuinen haluaa ihmisten tuijottaessa vetää ruokaliinan leuan alle ja olla syötettävänä? Minä en. Ulkomailla ravintoloissa teen niin ja siellä nautin vapautuneesti.
Jo monta vuotta sitten karsin perunan, vaaleat jauhot, sokerin ,  pastan ja riisin pois.Ai mitäkö jäi :) ? VAIKKA MITÄ!!

 

Tässä normipäivän ruokani :P1010768-normal.jpg

Kuva Thaimaasta 2011 (sisko ja sen rakas veli)

  • aamulla ruispuuroa + kotimaisten marjojen smoothieta
  • päivällä kanaa/riistaa/luomunautaa tai kalaa eri tavoin  vihannesten, sienien + mausteiden kera paistettuna (joskus kananmunaa, juustoa, ym. höysteenä) + marjasmoothieta
  • kahvimössöä :)  = kahvia, johon liuotetaan Digestive-keksiä
  • iltapalalla luonnonjogurtti/rahkaa  + marjoja ilman sokeria + marjasmoothieta

Pyrin välttämään lisäaineita kuin ruttoa, mehukin on omista marjoista ja ruisleipää syön joskus (mielellään ilman hiivaa nostatettua). Jäätelöä JOSKUS..Viini ja siideri menettivät merkityksensä oikean seuran puuttuessa …

 

LuomuMarja :)