Olen ylionnellinen, että sain jakaa lapsuuteni kahden veljeni kanssa. Timo ja Juha kouluttivat minua isojen veljien armottomalla koulutusohjelmalla, joka sisälsi kurssit ainakin näissä: itsepuolustus (= tapeltiin), valehtelutaito (sitä kutsuttiin narraamiseksi), selviytymistaidot (= perässä pysyminen metsässä, vesillä), pakeneminen "rikospaikalta" (kanala tai muuta nerokasta), varastelu (=vaarin Norttien "lainaamista"), väittely (Timon erikoisosaamista) sekä monia muita jänniä taitoja, joista jokaista olen aikuisena systemaattisesti yrittänyt kieltää omilta lapsiltani.

En muista montaa nukkea omistaneeni mutta enpä niitä pahemmin kaivannutkaan. Veljet olivat minulle aina supersankareita. Olin jopa mustasukkainen heistä, vaikken koskaan sitä julkituonut. Voin rehellisesti sanoa, että veljilleni olen puhtaasta sisarusrakkaudesta toivonut aina vain parasta. Mikään ei koskaan tule tuota läheisyyttä rikkomaan, joka on sinänsä ihme; asummehan kaukana toisistamme ja näemme liian harvoin. Isämme sanoi kerran: "Jos minä mitään pyydän teiltä sisaruksilta, on se lupaus, että ette koskaan riitaannu". Pyynnöllään hän viittasi esim. tiloilla usein ilmenneihin perintö- ym. riitoihin.

Uskon vakaasti, että rakkaat veljeni ajattelevat ja tuntevat samoin: perhe ja suku on rakas. Meillä on aarre, kun meillä on toisemme. Kiitos Juha ja Timo että olette <3

Terv. "rasittava siskonrääpäle" Marja43437513_10215257399086076_6384007554476