Oli fiksua kirjoittaa kaikki paska, ikävät ajatukset ja vaietut asiat kirjassani "Häivähdyksiä - erityinen elämäni". Kertaheitolla vapauduin kahleista, jotka pakottivat ajatukseni jauhamaan uudelleen ja uudelleen tapahtumia, joille inhimillisesti en voinut mitään. Halusin kirjoittaa jääräpäisesti joka sanan itse, sillä aihe oli vielä vuonna 2013 niin Akilleen kantapää minulle; en olisi pystynyt hyväksymään yhtäkään sanaa jonkun muun kirjoittamana. Se ei olisi tuntunut oikealta eikä minulta...

Olen usein pyydettäessä kertonut luennoillani tapahtuneesta halvaantumisestani, mutta joka kerta olen yllättänyt kuulijani sillä hersyvällä huumorilla mikä minusta pulppuaa! Kun kahleet on heitetty menemään, saan olla vapaa, hassu itseni... Kerron toki tarinani, siitähän ei mitään komediaa saa tekemälläkään. Kuitenkin, kaiken hävityksen keskeltä sairaalamatkallani kimposi aina huumorin siemen, jota pidän yhtenä voimaannuttavimpana luonteenpiirteenäni!

Elettyä elämääni en aio suurelle yleisölle avata ikinä: siten saan pidettyä sen yksityisyyden, mitä ehdin olla 42 vuotta :) Moni ihmettelee iloisuuttani: miksi murjottaisin, kun elämässäni kaikki on hyvin? Näen itseni Marjana jälleen, jolla riittää suunnitelmia ja unelmia vaikka muille jakaa :) Jos jollekin on vaivaannuttavaa, että liikun tai puhun erityisellä tavalla - eipä ole minun päänvaivani! Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä humaltuneempi olen tulevan elämän tietämättömistä teistä <3 Mennyt on ollutta ja mennyttä! En halua jäädä historiaan surullisesta kohtalostani.. Päinvastoin, haluan jäädä mieliin aivan jostain muusta! Aika näyttää :)

Katselin tässä taannoin rakastamaani, umpipuhki kaluttua elokuvaa ja päätin, että tämä on NIIIIN LAAAST SEASON! Sen vaan tietää, kun on aika uudistua. Kukin elää tavallaan: jollekin menneisyyteen käpertyminen toimii suojapanssarina, joku laskee pääsevänsä "helpommalla" kun raahaa luurankoja mukanaan ikuisuuden. Kaikki tavat ovat inhimillisiä ja suvaittavia! Lähimmistäsi kyllä huomaat, kun on aika vaihtaa levyä: kuuntelijat harvenevat!

Kuitenkin, oma muutos on lähdettävä syvältä omasta sisimmästä, toisten elämää ei voi, eikä kannata yrittää kopioida..Joskus kuulosti niin heprealta lause: " Voidaksesi rakastaa muita, pitää sinun ensin oppia rakastamaan itseäsi"... Nyt tuon sanoman ymmärrän täydellisesti! Vasta rankimman kautta opin pitämään itsestäni; minua haavoittuvaisempaa, ujompaa ja henkisesti arempaa ihmistä sai ennen etsiä... Nykyään olen henkisesti tsiljoonasti rohkeampi, varmempi ja luottavaisempi :) Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas: "Löysin heikkoudesta vahvuuteni". Kuulostaa uskomattomalta, mutta niin siinä pääsi käymään ...

Pursuan taas ideoita, joista Enkelit eivät vielä tiedä puoliakaan :) Erään punaisen langan aion kyllä kokeilla lähitulevaisuudessa jos suinkin ennätän. Sitä ennen on tämä lipastojuttu saatava johonkin järjestykseen: ostinpa eräänä iltana puolen sekunnin harkinnan jälkeen suihkureissulla kirpputorilta lipaston. Juuri lipastonhan minä tähän hätään tarvitsenkin.. No, lipastosta virisi tosi monta käyttökelpoista variaatiota, sillä lipastoja on nyt kolme.. Enkelit niitä nyt siirtelevät huoneesta toiseen. Myös sisällöt etsivät lopullista paikkaansa, kunnes Fengshui on on löytänyt täyttymyksensä :)

Muutos tulee aina tarpeeseen,

kevätMarja

612_8133.jpg