JUURI NYT : ulkona on niin kaunista, että timantit tuskin vetävät vertaa auringon ja luonnon aikaansaamalle lumikristallikiteiden sädehdinnälle ! Hetken kauneus on niin ylivertainen , että sitä ei voi olla noteeraamatta :) ... ainakaan tällainen romantikko !

Nyt tuli se fiilis, että vastaan joihinkin kysymyksiin, mitä ihmiset sähköposteissaan kysyvät yhä uudestaan ja uudestaan, vähän eri variaatioina...

1. Mikä tekee minusta henkisesti niin vahvan?

Vastaus on hyvin yksinkertainen : hillitön elämänhalu ja positiivinen asenne tulevaa kohtaan... Olen läpikäynyt pienen helvetin, MUTTA olen myös saanut läheisteni kanssa nähdä, miten rakkauden ja kannustuksen voimalla, piiruakaan  luopumatta omasta uskosta ja tavoitteesta -  ihminen pystyy uskomattomiin ponnistuksiin... Se voimaannuttaa edelleen. Kuulun niihin etuoikeutettuihin, jota on rakkaudella tsempattu koko ajan ja se on kyllä elämää ylläpitävä voima :)

Positiivinen usko on kyllä pitkälti upeitten vanhempieni jo lapsena juurruttama elämänasenne . Ei elämän ole tarkoituskaan olla vain helppoa - olemalla itselleen rehellinen ja seuraamalla sisintään ihminen löytää oman jäljittelemättömän itsensä :D Itsensä kanssa kannattaa olla väleissä - vammautuneenakin - vain siten opit olemaan tyytyväinen elämääsi ja löydät tästä ainutkertaisesta elämästä paljon asioita, joita et ennemmin edes huomioinut ... simple...

2. Olenko yksinäinen?

 En totta tosiaan!! Nautin niistä hetkistä, kun saan uppoutua yksin miettimään – tai vaikka suunnittelemaan koneella jotain työtä… Minulla on päivisin luotettava, huumorintajuinen avustaja aina lähellä kun tarvitsen ,läheiset ihmiset, ihanat  ystävät ja rakkaat lapset eivät minua unohda ! Viikkoisin pyörii sellainen sirkus, että en TODELLAKAAN kaipaa lisäohjelmaa. Nostan silloin tällöin – itse asiassa aika usein kytkintä muihin maisemiin – tuuliin raikkaisiin…

3. Itkenkö usein?

Olen oppinut viisailta vanhemmiltani, että kaikkia tunteita SAA ja PITÄÄ uskaltaa näyttää - koti on siihen turvallinen paikka. Itken, nauran, suutun, hermostun - aika "tavallisesti". Rakastan tilannekomiikkaa - huumoria ja naurua ylipäätään:) Itken nykyään ehkä liiankin harvoin ?  Itken joskus esim. todellisen välittävän ihmisen hyvyyden liikuttamana, tutun biisin tuomien muistojen kirvoittamana... mutta sairauttani en osaa itkeä ja valittaa..Olen terve kuin pukki : halvaus on minun tämänhetkinen TILA, ei sairaus!

4. Uskonko Jumalaan?

Minulla on hyvin läheinen suhde omaan Luojaani :) Sitä on vaikea kuvata, mutta Luojani on armeliaisuuden ja ymmärtäväisyyden Luoja, joka on hyväksi havaittu :) Uskon, että kaikella on tarkoituksensa, tarkoitus selviää aikanaan... Olen enemmän "henkinen" kuin "hengellinen" Marja :)

5. Haluaisinko vaihtaa elämää jonkun kanssa?

Suoraan sydämestä sanottuna: EN VARMASTI! Tätä skeptikot eivät usko, mutta eipä ole  minun murheeni...Haluan olla juuri minä,  joka haluan vuoden päästä olla jossain Vinku - Intiassa tai ainakin Huitsunnevadassa kirjoittamassa kirjaani...:)

Lämpimät
pakkashalit mustikkaMarjalta !