Enpä olisi ikinä uskonut minkälaisen matkan tilasin, kun huhtikuussa umpiväsyneenä löin Googleen sen ainoan vapaan viikon, joka minulla tälle keväälle on...

Google tarjosi Nizzaa ja ajattelin: "Ihan sama"! Mielessäni ajattelin vain nukkuvani palmun alla koko viikon, mutta miten sitten kävikään...

1. Su 10.5.2015 äitienpäivän aamuna lähetin mielessäni tervehdyksen omalle äidilleni, vastailin omien lasteni äitienpäivätervehdyksiin ja sullouduin kolmen muun naisen ja matkalaukkujen sekaan. Määränpäänä oli Helsinki-Vantaan lentoparkki ja sieltä varsinaiselle matkalle lähtö. En ole koskaan ennen tajunnut käyttää lentoparkkia, sillä olen aina automaattisesti luullut, että en pääse portaita linja-autoon. Katinkontit: kannatti soittaa ja tarkistaa asia. Lentoparkin bussit ovat matalapohjabusseja ja tilaa oli koko bussin verran sillä kertaa vain meille :)

Lentokentällä iski koko ryhmälle hervoton tarve pelleillä ja nauroimme väsyneinä lähes kaikelle! Toivottavasti ei ollut tuttuja... Meidän kanssa samaan aikaan kentälle sattui Pertti Kurikan Nimipäivät, mutta heilutimme heille vain etäältä!

Koneessa kaikki sujui epäilyttävän hyvin ja lento oli ohi ennen kuin huomasinkaan.

Sitten se alkoi: tallustimme illan hämyssä ensin väärään autovuokraamoon :) Siellä oli kyllä sellainen komistus, että teki mieli tehdä tuplavaraus! Nimittäin elämäänsä vähän kyllästynyt virkailija alkoi epäselvällä englannilla viilata pilkkua vähän joka asiasta ja minulla alkoi sisällä olla olo: "Saanko nyt vähän helvetin äkkiä sen varaamani tila-auton"? Ja saatiinhan me hyvä Peugeot, johon sitten tutustuimme aitoranskalaisella temperamentilla... Nimittäin lippu, joka tarvittiin, että pääsimme pois autokellarista, oli tietysti hukassa! Siinä sitten mietittiin paniikissa, että millä ihmeen sahalla viilaamme puomin poikki keskellä Ranskan pimenevää yötä? Jos kaikki adrenaliinini olisi sillä hetkellä päästetty ikkunasta ulos, olisi koko betonikellari luultavasti räjähtänyt... Onni oli matkassa ja noin kymmenen minuutin päästä pienenpieni lipuke löytyi!!!

Olimme Nizzan yössä, kaikilla oli nälkä ja kiire majapaikkaan, joka sijaitsi noin 65km päässä Nizzan keskustasta. Navigaattori oli sekaisin kuin seinäkello ja kaikkia vähän mietitytti minne tässä ollaan matkalla... Jotenkin ihmeen kaupalla enkelini suunnistivat oikealle tielle, navigaattori heräsi eloon ja matka taittui! Sitten alkoi raivoisa avaimen metsästys! Olihan meillä osoite, mutta vieraassa paikassa pimeällä on hiukan haasteellista löytää joku postilaatikko... Enkelini ilmestyi jossain vaiheessa avainkuori kädessään ja iski sen tiskiin lähes apinanraivolla! Ihanaa, koti oli jo melkein löytynyt :)

2. Ma 11.5.2015 Koti oli viihtyisa osake: kolme huonetta, olohuone, keittiö, kaksi kylppäriä ja kaksi vessaa. Vähän sokkeloinenhan se meidän makuun oli, mutta siihen ei takerrettu! Kuinka ollakaan, pelkoni osoittautui taas oikeaksi: suihku, josta sain etukäteen varmistuskuvan, oli kyllä pystysuihku, mutta valokuva ei kertonut, että suihku oli puolen metrin korokkeella, jonne minua ei saisi erkkikään! Toinen suihku oli kylpyammeessa, eikä lattiakaivoja missään.. Olen reissuillani alkanut epäillä, että koko lattiakaivo on vain suomalainen keksintö! En kyllä suostu kertomaaan, miten suihkuni hoitui :) Käyttäkää kekseliäisyyttänne...Sitä nimittäin arvostan erityisesti enkeleissäni, että ikinä ei mene sormi suuhun - tapahtui mitä tapahtui!! Joskushan minun kanssani tapahtuu:) St. Raphael osoittautui hyvinkin viehättäväksi merenrantakaupungiksi, josta saatoimme tehdä reissuja uima-altaamme lisäksi vaikka minne! Wifi toimi, KAIKKI TOIMI!

jatkuu tiistaina :)