Enkelit astuivat elämääni sillä hetkellä kun kotiutin itseni viidentoista kuukauden sairaalamatkani jälkeen.  Enkelini valitsen ja haastattelen + perehdytän itse, sillä silloin tiedän, mitä saan. Enkeleistä suuri joukko viivähtää apunani vain lyhyen pätkän, suunnaten esim. opiskeluihin. Liitän tähän nyt uudesta kirjastani "Sydämeen tatuoitu" erään luvun osan <3

Neljä henkilökuvaa

Tein neljästä avustajastani lyhyet henkilökuvaukset. Tämä poiminta tapahtui puhtaasti siltä pohjalta, keiden kanssa olen kuluneen vuoden aikana eniten heittänyt reissuja. Erilaisuudellaan ja iloisuudellaan he tuovat valoa jokaiseen päivääni. Ei ole koskaan tylsää tai ikävää, ja tunnen että tämä komppania on osa armeijaani – turvanaisiani mutta ennen kaikkea tärkeitä ystäviäni. En puhuttele heitä koskaan ”alaisinani” ja yhtä vähän olen heille ”pomo”.

Iida

Aloitan Iida–Mariasta jota Iidaksi kutsun. Hän on ollut töissä minulla yli viisi vuotta. Kahden tomeran lapsen äiti on koulutukseltaan kampaaja. Iidalla oli ennen esikoisensa Peppiinan syntymää oma kampaamoalan yritys joka lapsen saamisen myötä jäi. Hänen siskonsa lähti minulta toisiin töihin ja vihjaisi vapautuvasta paikasta. Töiden aloitus tapahtui koomisesti: olin jo vuosia perehdyttänyt avustajia huolella töihin ennen aloitusta sillä etenkin taulunkäytön jonkinasteinen osaaminen on välttämättömyys. Iida tuli harjoittelemaan sunnuntaina ja tehokkaan koe-esiintymisen perusteella pyysin häntä aloittamaan jo seuraavana aamuna. Oli jumppa-aamu eli kiireinen lähtö ja muuta apua ei ollut. Sähikäinen ehti kuitenkin jumpata minut, syötti ja juotti. Meikkaus, hiukset, tavaroiden pakkaus ja kauppalistan teko veivät vain muutaman minuutin. Takkakin lämpeni siinä sivussa ja verkkarien nosto yksin - minun seistessäni - sujui kuin heittämällä. Jotkut avustajat eivät opi koskaan luottamaan, siihen, että pysyn jaloillani tiukkojakin housuja ylös kiskottaessa. Iida luotti itseensä ja minuun, onhan hän tekniikkataituri hyvinkin monessa asiassa. Kotini ja juhlieni somistustyöt hän varaa mielellään itselleen. Iidan värisilmä on moitteeton ja valokuvaus on yksi taiteellisen Enkelini harrastuksista. Pääosin hänen kanssaan valitsen vaatteet, korut, meikit ja kampaukset. Tiskaaminen ei voisi häntä vähempää kiinnostaa. Tämän Enkelin kanssa huomaan usein ajattelevani samaan aikaan samaa asiaa. Harmiton ajatustensiirto huvittaa meitä molempia. Se, mikä ei taatusti naurata ketään on nälkäinen Iida - nälkä tekee hänestä lähes pelottavan! Vain vuohenjuusto ja tuorekurkku eivät kelpaa. Olen mieluummin itse viikon syömättä kuin katselen puoli tuntia vihaista Iitua.. Hän ja kahvivajeesta kärsivä Heini–serkkuni yhdessä samassa tilassa ovat lähes kauhuskenaario. Kielikuvien kirjo on lähes ehtymätön kun nuori Enkelini joskus harvoin hermostuu tai kimpoaa kattoon puolestani. Temperamenttia löytyy hmm… riittävästi. Ehkä yksi legendaarisin seikkailu tapahtui eräässä parkkihallissa: haukut saivat samaan putkeen ylipitkä ja ylileveä auto, liian pieni parkkiruutu, pahanhajuinen ja liian matala parkkihalli, tyhmä insinööri, joka oli laittanut betonipilarit väärään paikkaan. Loppuja en naurultani enää muista mutta kylläkin palaneen käryn joka ei tullut renkaista. Hämähäkkien ystävänä minulla on lievä ristiriita Iidan kanssa. Hän kutsuu vaikka palokunnan paikalle ennemmin kuin menee kahta metriä lähemmäksi kyseistä eläintä. Vaaka on tämän herkän ja aistikkaan nuoren äidin horoskooppimerkki – yllätys, yllätys..

Sirpa J.

Sirpoja on kaksi, ja siksi nimittelen heitä usein sukunimillä. ”Lähdetkö reissuun”? lähetän viestin Jokiselle, aina iloiselle monitoimisählääjälle. ”Joo, koska mennään”? on yleisin vastaus. Hän on matkalla kuin matkalla luottopakkini. Olemme yhdessä kokeneet sekä Ranskan ympäriajon että Rhodoksen valloituksen. Hervottoman hauskaa oli kummallakin matkalla. En ymmärrä tämän tumman Enkelini rohkeutta hurjastella Ferrarien seassa Monte Carlossa, Cannesissa, Nizzassa ja Italian San Remossa. Toinen yleinen huvituksen aihe on Sirpan antautuminen kommunikointiin kielellä, josta hallitsee kaksi sanaa. Hänellä on pokkaa puhua vaikka serbokroatiaa jos sellainen kieli on olemassa. Jokinen on koulutukseltaan elintarviketeknikko ja jalkahoitaja. Siksi kai hän tunkee sorkkansa joka soppaan. Parhaimmillaan Enkelilläni oli kuusi eri työnantajaa. Hän tekee pääosin jalkahoitajan työtä, avustaa ohessa minua, kiertää pullakonsulenttina, on kiireapulaisena lounaskahvilassa, veti viime kesän suositun tanssilavan grillikahviota ja niin edelleen. Sirpan sosiaalisuus ja monipuolisuus ovat ihailtavia. Kolme virkeää nuorta naista pitää supermamman kiireisenä myös kotirintamalla, onhan nuorison opiskelualojen löytämisessä vähän säätämistä. Jokinen on väsymätön makunautintojen metsästäjä, joka tekee todella maukasta ja monipuolista ruokaa. Tavallisesta sopankeittäjästä ei todellakaan ole kyse. Mikä tahansa kahvitus tai muonitus uhkaa, Sirpa laskee jo päässään ruokatarvikkeiden määrää. Hänellä on myös paljon suhteita, joista on apua kun juhlia järjestetään. Silittäminen ei taida olla ihan himohommaa? Juttelen paljon Sirpan kanssa esimerkiksi yhteiskunnallisista asioista. Meitä yhdistää monen muun asian lisäksi yllytyshulluus. Joskus pelkkä katseidenvaihto vie meidät kuin sopimuksesta johonkin järjettömään tilanteeseen. Enkelilläni on lisäbonuksena kantava ääni, joten emme jää ilman huomiota. Hän on myös auttaja sanan joka merkityksessä. Sirpa ei ole koskaan suosiolla pois töistä ja antaa päivään kaikkensa. Nyt ei lasketa sitä viittä minuuttia jonka hän on jo ehkä syntymästään asti ollut myöhässä… Olen kerran nähnyt tumman Enkelini suuttuvan ja olen iloinen, ettei asia liittynyt mitenkään minuun.. Pinna venyy todella pitkään, mutta sitten kun raja ylittyy, jälki muistuttaa ydinräjähdystä! Sirpan saa tulistumaan epäoikeudenmukaisuudella, mikä on täysin ymmärrettävää. Herkkyys on tämänkin naisen kohdalla pinnan alla piilossa mutta helposti esiin kaivettavissa. Monet itkut ja naurut on yhdessä koettu ja tullaan kokemaan. Kun Leijona murahtaa, on syytä katsoa peiliin.

Sirpa K.

Käsi ylös: kenellä muulla kuin minulla on avustajana rallin SM–kultamitalisti? Minne ikinä ajamme, pieni mutta pippurinen Sirpa on valmis auton rattiin. Kyllä Enkelten kyydissä aina kelpaa istua, mutta Korven kyydissä tiedän pääseväni sinne minne olen menossa. Autoista ja koneista muutenkin paljon tietävä tehopakkaus ei rallitaustastaan huolimatta hurjastele, sillä turva-asiat ovat hänelle ehdottoman tärkeitä. Sirpa on myös kokki. Kaimansa tavoin hän kokeilee mielellään kauppoihin tulleita uusia tuotteita ja tuo tietämystään kotiini. Sirpa vertailee myös hintoja aktiivisesti. Olen siitä tavasta kiitollinen kaikille enkeleilleni, sillä itse en käy vapaaehtoisesti ruokakaupoissa koskaan. Niissä on kesälläkin minulle liian kylmä. Sirpa teki myös siivousalan johtotehtäviä, joten silmää kodin siisteydelle löytyy. Rakkaita harrastuksia ovat rallin lisäksi luonto ja koirat. Hänellä on musta kultainennoutaja sekä vaalea labradorinnoutaja joiden edesottamuksille nauramme harva se päivä. Korven työluonne on ehkä vakain näistä neljästä. Viehättävä nainen, joka on onnellisimmillaan kun saa tehdä raakaa voimaa vaativia ulkotöitä. Häntä ei ole luotu naisten turhuuksia varten. Tiedän tarkkaan, miltä Sirpasta on tuntunut kasvaa poikalauman keskellä, sillä se kasvattaa sisua. Kun jokin homma annetaan, se myös tehdään! En myöskään lakkaa ihmettelemästä Enkelini äärettömän tiukkoja jalkalihaksia. Hän on fyysisesti voimakkain apurini. Niitä voimia ei ole kuntosalilla kerrytetty vaan nuoruudessa hyvinkin raskaalla maatalouslomittajan työllä. Arvostan. Sirpalla on riittävästi kokemusta rallitiimin myötä myös sihteerin hommista. Hän onkin korvaamaton apu minulle mystisissä veroasioissa ja osaa olla ehkä asiallisin työtehtävissään muihin kolmeen verrattuna. Hetkittäinen asiallisuus on virkistävä piirre ihmisessä. Huumoriinkin Korven saa leikiten mukaan riittävän usein, joten liiasta totisuudesta en pääse häntäkään moittimaan. Iida räiskähtelee tasaiseen tahtiin, Jokinen räjähtää ärsytettynä mutta Korven poksahduspistettä en ole vielä kohdannut. Menetin hänet välillä vuodeksi Pohjanmaalle, ja jos nyt mistään mitään ymmärrän, tuo vuosi on kyllä jättänyt jälkensä. Yritän keksiä lisää kivoja fyysisiä ulkotöitä tälle lahjakkaalle rallienkelilleni. Oinasnainen ei vuorenvarmasti luovuta ensimmäisenä.

Taina K.

Voi Taina! Hän on jäljittelemättömällä tyylillään hurmannut meidät kaikki. Häntä rehdimpää ihmistä tuskin maa päällään kantaa. Enkelini on koulutukseltaan matkailuvirkailija, joten kielitaitoa löytyy monenmoisille matkoille. Päätyönään Kärki painii kuitenkin Euroopan Unionin direktiivejä vastaan. Hän on maatalousyrittäjä, jolla on monikymmenpäinen nautakarja hallinnassaan. Taina kantoi myös postia, mutta välillä pitää hänenkin nukkua. Kärjestä on tullut porukan maskotti. En ole tavannut ennen ihmistä, joka saa pelkällä läsnäolollaan niin lämpimän ja koomisen tunnelman aikaiseksi. Taina kysyä paukauttaa aina ääneen sen, mitä muut kiihkeästi vasta miettivät. Kysymys on aina oikeutettu, mutta hänen tapansa ilmaista itseään on niin monisyinen, ettei väärinkäsityksiltä voi välttyä. Hän aliarvioi kykyjään, sillä kukaan ei ole avustajan työssäkään heti valmis. Taina on kätevä avustaja ihan kaikessa. Jos meikkaus ja kampaaminen eivät ihan olekaan ominta osaamista, kaikki muu oleellinen alkaakin sitten olla hallussa. Kärki tuo tullessaan onnellisten kanojen munia ja lempeällä ja avoimella luonteellaan aina iloisen mielen. Porukan herkimmän viitasta ei kukaan pysty kilpailemaan tämän punaposken kanssa. Saan itkut ja ilonaurut aikaiseksi vaikka heinäseipäästä tämän tomeran avustajan kanssa. Ihailen hänen mutkatonta luonnettaan. Kukaan muu Enkeli ei ole vielä ikinä nukahtanut kesken luentoesityksen! Taina pystyi siihenkin vetäen täydet pisteet kotiin salintäyteisen yleisön edessä. Luento jatkui yleisön hymyillessä hyväntahtoisesti. Seuraavana päivänä hän tippui tai horjahti korokkeelta. Yleisö reagoi taas lempeästi huumorinpilke silmässä ja homma jatkui. Vaikka Kärjelle sattuu ja tapahtuu, hän osaa nauraa sattumuksille ja terävä äly suhteuttaa asiat oikeassa mittakaavassa. Hän on joustavalla asenteellaan pelastanut minut pulasta lukemattomia kertoja. Lempeyden takana asustaa valpas ja voimakas härkä–luonne, jonkalaisen ehdottomasti tarvitsen tiimiini. Tainalla on sydän paikallaan. Kaikista Enkeleistäni on ilo puhua ja kirjoittaa, sillä heidän yhtenevä huumorintaju ja tarmokkuus ovat porukkahenkeä parhaimmillaan. Laumassani on yli kymmenen Enkeliä, joista lähes kaikki ovat olleet täällä jonkin jakson avustajana. Ystävyys on säilynyt, joka sekin kuvastaa ”Enkelihenkeä”.