Mietin kiihkeästi miten haluaisin teille toivottaa kaikkea hyvää uudelle vuodelle 2017 . Tiedän, että omistan oman tulevan vuoteni ystävällisyydelle, positiivisille asioille; rauhan ja rakkauden sanomaa levittäen <3 En välitä, jos pyrkimyksiäni pidetään naiiveina - se on minun panokseni epäystävällisyyttä, negatiivisuutta, riitoja ja vihaa vastaan. Edelleenkin väitän: rakettien paukkuessa meillä kaikilla on näihin varaa JOS on tahtoa.
Eino Leino on sanonut tämän kaiken jo kauan, kauan sitten Hymyilevässä Apollossa. Sen sanoman joko sisäistää tai ei. On aikaa miettiä tai ei ole.. Tämän lyhennelmän myötä rakkautta sydämiinne vuodelle 2017 <3 Marja
Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk’ ei aina esille loista.
Kas hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä;
miss’ ihmiset tuntevat tuntehin, siellä lähell’ on Jumalakin.
Oi, antaos, Herra sa auringon, mulle armosi keltaiset kielet,
niin soittaisin laulua sovinnon, ett´ yhtehen sais eri mielet.
Ei tuomitse se, joka ymmärtää.
Mut laulukin syömiä selittää ja ihmiset toistansa lähemmä vie.
Oi, onnellinen, joka herättää niitä voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi!
Miks emme me kaikki yhtyä vois?
Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois.
Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa!
Täällä on toki tilaa kaikillen.
On ketoja auran kääntää, on lehtoja laulella neitojen ja saloja sulhojen vääntää.
Kas, lempi se maailman levittää.
Oi, ihmiset toistanne lempikää ja kohti taivasta tavoittakaa!
On monta uskoa päällä maan ja toinen toista kiittää,
mut laulajalla yks usko on vaan ja hälle se saapi riittää:
sen verran meissä on iäistä ja sen verran meistä myös jälelle jää,
Kuka tietävi, mistä me tulemme ja missä on matkamme määrä?
Hyvä että me sitäkin tutkimme.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan:
Me olemme kerran nyt päällä maan ja täällä meidän on eläminen,
Me olemme kaikki nyt laivalla ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä, se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks, käy kulkukin helpommaks.
Mut emmehän tuiskussa kuljekaan, kun oikein me aattelemme.
Vaikk’ elämme kaikki me päällä maan, niin maassa tok’ kiinni emme.
Tääll’ onhan niin paljon muutakin kuin multaa,
on kaunista, kultaakin, kun oikein, oikein me etsimme vaan.
Ken yhtä ihmistä rakastaa, se kaikkia rakastaapi.
Ken kerran voi itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi.
Kommentit