Annan onnen olla läsnä.Tämä päivä on uusi alku
Huomiseen otan mukaani kaikki kauniit hetket
Eiliseen jätän muun

 Jouluaattona koin tyynen rauhallisen ilon, onnen ja rauhan sydämessäni. Se tunne hiipi salaa ja täysin arvaamatta : olin jo kyynisesti mielessäni perunut koko joulun.. Thaimaan lämmössä vietetty rento, hullunhauska marraskuu antoi kunnon takapakkia : mikään ei alkanut tuntumaan miltään ja tuntui että joulufiilis ei anna mitään elonmerkkiä itsestään ? Päätin kuulostella rehellisesti itseäni ja tuntojani.

Olin jo lokakuussa varannut liput ja tärkeitä ihmisiä kanssani serkkuni Heinin ja miehensä Pentti Hietasen joulukonserttiin. Vähän hassu oli tunne etukäteen ja rukoilin mielessäni, että ohjelmisto ei olisi ”kevyttä” jouluiloittelua…

Rukoukseni kuultiin TÄYDELLISESTI: ohjelmisto oli täynnä läheisyyden lämpöä, joulun, rakkauden sanomaa… Siitä alkoi sydämeni jouluun laskeutuminen.. ilman hössötystä, ilman stressiä <3..

Itsenäisyyspäivä on minulle aina juhlallinen  juhlapäivä. Kalle-papan sotapäiväkirja ja isän puolen suvun sotamenetykset – siis ihmisuhrit – saavat minut nöyrästi kiittämään kauniista isänmaastani ja pitämään olemattomat mölyt mahassani.

Siitä alkoi lopullisesti laskeutuminen hiljalleen joulun tunnelmaan.

Isäni ja molemmat veljeni kävivät ennen joulua, tuoden Korhosen mailta perinteisesti kotikuusen jouluani juhlistamaan . Näin on ollut jo 22 vuotta ! Takkapuukuorma ja hirvenlihat miesväen tuomana herkistivät minut jo muutamiin haikeisiin muistelukyyneliin ajasta, kun äiti vielä oli luonamme…

”Ei hyvän tähden – tätäkö joulu taas tulee olemaan: rakkaiden kaipaamista ja kyynelten helminauhaa”? mietin sinä ohikiitävänä hetkenä.

Läheisten, rakkaiden ystävien vierailut kirvoittivat lisää kyyneliä , mutta sävy alkoi muuttua duurivoittoiseksi – kiitollisuus läheisistä konkretisoitui .

Paukkupakkanen romutti minun kohdaltani joulun tärkeät perinteet : sekä hautakynttilä että joulukirkko jäivät väliin. Kuitenkin,  TIETOISUUS siitä , että olen siitä huolimatta rakastettu, on niin vahva, että sisimpäni ei jäänyt levottomaksi <3.

Lasten kirkas ilo oli niin puhdasta, että nautin karuttomasta mutta tunnelmallisesta jouluaatostani. Niin kuin illan tärkeimmässä viestissä luki: ”Joulun sanoma on parasta”. Siihen ei minulla ole/ollut mitään lisättävää. Joulu selätti minut 6-0 ja teki pesän sydämeeni <3.

Onnellista uutta vuotta kohden Marja-tonttu !